Täti salailee asioita

 Kuvat MM

Meitä ei kuulkaas niin vaan petetä eikä meiltä piiloitella ruokia vaatehuoneen hyllyjen alle, kyllä me kuulkaas ne haistetaan. 

Ollaan odotettu tätä hetkeä, että Junnu unohtaa laittaa tuon vaatehuoneen oven kiinni.  Vihdoinkin tänää se päivä sitten koitti. 

Tänään ei ehkä ollut aivan niin kylmä, mitä menneellä viikolla. Ehdittiin käydä aamulla partsilla vähän ravistelemassa tassuja. Sitten syötiin vähän lisää ja perinteiset aamurutiinit muutenkin.

Ollaan tässä monen monta kertaa seurattu näitä Tädin omia ruokavarastoja ja siitä päätelty, että jossakinhan täytyy olla myös kissojen ruokakomero. 

 Ella antoi sitten pienen vihjeen ja menimme yhdessä tutkimaan asiaa.

- Totuuden nimissä on myönnettävä, että junnu ei ollut kovin iloinen, kun olin syömässä siellä ruokaa. Sanoin Tädille, että enhän minä sitä pussia purrut rikki, vaan tuo kaveri. Tokihan sitä pikkuisen Eevan roolissa tuli oltu, mutta kyllä tuo Aatami teki sen raskaan työn. 

 

Meidän mielestä on kyllä jokseenkin epäkorrektia jemmata herkkuja ruokakomerossa. Herkut pitäisi tuoda heti pöytään eikä jemmata niitä jonnekin ruokakomeron pohjalle. Eikä me voida sille mitään, jos Täti on dieetillä tai sen pitää olla dieetillä, eihän se nyt tarkoita, että meidänkin pitäisi olla. Täti höpisi jotakin kissojen diabeteksesta, jos vetelee liikaa ruokaa.  Ja voisimme tietenkin vähän protestoida, että filettä on aivan liian harvoin.  Sitä pitäisi olla joka päivä kaikilla aterioilla.

Terveisin

Kissa Stravinski & Kuningatarkissa Ella

Tädin eläintarha